Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA)


Staphylococcus aureus -kannoissa on 1950-luvun puolivälin jälkeen todettu resistenssiä monille eri mikrobilääkeaineille. Metisilliini kehitettiin jo varhain (1959) penisilliinille resistenttien taudinaiheuttajien torjuntaan. Metisilliiniresistenttien S. aureus (MRSA)-kantojen katsotaan olevan vastustuskykyisiä kaikkia penisilliiniryhmän antibiootteja, eli nk. β-laktaameja vastaan. Ensimmäiset MRSA-kannat on eristetty ihmisiltä jo vuonna 1961 ja hoitoon liittyviä infektioita on esiintynyt siitä lähtien. 1990-luvulta lähtien MRSA:ta on esiintynyt myös terveydenhuollon laitosten ulkopuolella. Eläimiltä MRSA todettiin (naudan utaretulehdus) ensimmäisen kerran vuonna 1972. Uudenlaisen, ilmeisesti sioissa kehittyneen ja hyötyeläimiin liitetyn MRSA-CC398-tyypin on todettu leviävän erityisen tehokkaasti tuotantoeläimillä myös Euroopassa ja sen on todettu tarttuneen myös ihmisiin.

Hyötyeläimiin liitetty MRSA ihmisissä

Suomessa MRSA-CC398 on ihmisillä harvinainen. Vuodesta 2010 lähtien se on todettu yli 20 henkilöllä. Heistä kaikki eivät ole olleet suorassa kontaktissa eläimiin. Eläinten kanssa tekemisissä olleiden henkilöitten kontaktit ovat liittyneet hevosiin tai sikoihin.

MRSA elintarvikkeissa

Vuonna 2015 Evira tutki yhteensä 303 tuoretta sianlihanäytettä MRSA-bakteerin varalta. MRSA:n esiintyvyys tuoreessa sianlihassa oli suhteellisen pieni (3 %). Näytteistä yhdeksässä todettiin MRSA ja näistä seitsemän oli kotimaista alkuperää. Ulkomaisia lihatuotteita aineistossa oli yhteensä 11. Kaikki todetut MRSA-kannat kuuluivat sioilla yleisesti esiintyvään MRSA-tyyppiin CC398.

MRSA eläimillä

Viime vuosina MRSA on yleistynyt myös eläimillä. Seuraeläimillä todetaan pääasiassa ihmisillä esiintyviä MRSA-tyyppejä. Suomessa MRSA-bakteeria on todettu yksittäisinä löydöksinä kissoilla ja koirilla.

MRSA-bakteeria esiintyy myös tuotantoeläimillä ja Suomessa sitä on todettu naudoissa, hevosissa ja sioissa. Nautalöydökset ovat liittyneet utaretulehduksiin: vuosina 2005 ja 2006 MRSA todettiin kahdelta lypsykarjatilalta. Ensimmäinen havainto MRSA:sta hevosella tehtiin Suomessa jo 1990-luvulla. Hevosten MRSA-tartunnat ovat meillä liittyneet pääasiassa kolmeen eläinsairaalaepidemiaan vuosien 2006-2008 välisenä aikana. Myöhemmin löydökset ovat olleet yksittäisiä, viimeisin on vuodelta 2011.

Eläimistä Suomessa MRSA-CC398-tyypin bakteeria on todettu vuoteen 2014 mennessä hevosista, sioista sekä yhdestä koirasta.

Sikojen MRSA-tilanne Suomessa

MRSA:n esiintymistä porsastuotantotiloilla selvitettiin vuoden 2008 aikana koko EU:n alueella. Suomesta tutkimukseen valikoiduilta 207 tilalta, yhden sikalan (0,5 %) ympäristönäytteestä löydettiin MRSA-bakteeri. Tilan sioissa tartuntaa ei kuitenkaan jatkotutkimuksissa todettu. Tuloksen perusteella arvioitiin, että MRSA:ta voisi esiintyä muutamalla yksittäisellä (6-7) porsastuotantotilalla ja että 95 %:n todennäköisyydellä esiintyvyys suomen porsastuotantotiloilla on 0,1 – 2,8 %.

MRSA-bakteerin esiintymistä suomalaisissa sioissa kartoitettiin myös 2009-2010. Selvitys perustui maa- ja metsätalousministeriön asetukseen sikojen MRSA-tartunnan seurannasta (2/EEO/2009). Näytteitä otettiin teurastuksen yhteydessä teurastamoilla sekä Eviraan tutkittavaksi lähetetyistä eläimistä. Teurastamoilla näytteitä otettiin 59 tilan sioista, viidestä eläimestä tilaa kohti. Eviraan tutkittaviksi lähetetyistä eläimistä näytteitä otettiin 36 tilan sioista. Teurastamoilla testatuista sioista 22 % ja porsaantuotantotiloilta tutkittavaksi lähetetyissä sioissa 3 % todettiin MRSA. Nämä MRSA löydökset yhdistettiin 14 tilaan, minkä perusteella esiintyvyyden sikatiloilla arvioitiin olevan noin 15 %. Tulos oli suuntaa antava sikaloitten MRSA- tilanteesta ja siihen on suhtauduttava varauksella: tartuntoja ei varmistettu sikatiloille asti, näytteenotto ei ollut täysin satunnainen, ja teurassiat ovat voineet saada tartunnan vasta teurastamolla. Tilat ovat saaneet tiedon löydöksestä.

Viimeisimmäksi on kartoitettu MRSA-tilannetta sianjalostusta harjoittavilla erityistason sikaloissa 2011-2013. Selvitys perustui maa- ja metsäministeriön asetukseen 3/EEO/2011. Seulonnassa tutkittiin kaikki 68 ryhmään kuuluvaa sikalaa, joissa yhdessäkään ei todettu MRSA-bakteeria. Kartoitustulos osoitti, ettei MRSA-bakteeria todennäköisesti esiintynyt suomalaisen sianlihantuotantoketjun alkupäässä.
Kaikkiaan selvitystiedot eivät vielä riitä MRSA:n esiintyvyyden arvioimiseksi Suomen sikatiloilla tai sioissa, mutta ne ovat osoittaneet että MRSA:ta esiintyy sioilla myös Suomessa. Kaikkiaan vuosina 2008-13 MRSA-bakteeri on todettu 16 tilan sioissa. Löydöksistä valtaosa on MRSA-CC398-tyyppiä. Tämän lisäksi sioissa on Suomessa todettu MRSA CC1-tyyppiä, joka on harvinaisempi ja jota on Suomen lisäksi todettu lähinnä Italiassa.

Eläinten MRSA-tartunnan merkitys Suomessa

MRSA:n yleistyminen eläimillä voi vaikuttaa myös ihmisten MRSA-tilanteeseen. Ammattinsa vuoksi eläinten kanssa jatkuvasti tekemisissä olevilla ihmisillä on lisääntynyt riski tulla MRSA:n kantajaksi myös Suomessa. Suositus MRSA-tartunnan torjunnasta ja ehkäisystä eläimillä (Eviran julkaisuja 9/2010).