Bacillus cereus
Elintarvikevälitteiset epidemiat
Kuva: Bacillus Cereus ruokamyrkytysepidemiat ja epidemioissa sairastuneet sekä epidemioiden välittäjäelintarvikkeet 2000-2010 (pdf, 41 kt)
2008
B. cereus aiheutti vuonna 2008 kolme pientä epidemiaa. Helmikuussa Laitilassa 10 henkilöstä 7 sairastui samanaikaisesti syötyään leipomon unelmakääretorttua. Yhdestä tutkitusta potilasnäytteestä todettiin B. cereus -bakteeri. Kääretortusta ei ruokamyrkytysbakteereita todettu eikä sitä ollut lähetetty Eviraan enterotoksiinitutkimuksiin.
Maaliskuussa Vaajakoskella huoltoasemalla ruokailleesta 21 hengen ryhmästä sairastui 5 oksenteluun, vatsakipuun ja ripuliin noin kolmen tunnin kuluttua ruokailusta. Heidän oireensa kestivät noin vuorokauden eikä potilasnäytteitä tutkittu. Ryhmälle tarjoillusta perunamuusista todettiin B. cereus -bakteereita. Perunamuusia oli ilmeisesti kypsennetty liian lyhyen aikaa painekeittokaapissa ja se oli myös mahdollisesti jäähdytetty liian hitaasti. Muusin raaka-aineena olleen perunamuusirouheen tutkimuksissa ei todettu ruokamyrkytysbakteereita.
Tampereen valvontaviranomaisten tietoon tuli joulukuun puolivälissä epäily ruokamyrkytysepidemiasta ravintolassa: saman päivän aikana ravintolassa ruokailleista kahdesta eri seurueesta yhteensä 7 henkilöä oli sairastunut ruoansulatuskanavaoirein. Vain yhdestä sairastuneesta tutkittiin ulostenäyte eikä siinä todettu taudinaiheuttajia. Ravintolan keittiöön tehtiin tarkastuskäynti ja siellä havaittiin useita puutteita; siisteydessä oli huomautettavaa, kylmätilojen lämpötilat olivat korkeita eikä niistä pidetty säännöllistä kirjanpitoa, kuten ei myöskään ruokien jäähdytyslämpötiloista ja -ajoista. Tarjoillusta juustokastikkeessa todettiin runsain määrin ripulitoksiinia muodostavaa B. cereus -bakteeria.
2006
Bacillus cereus aiheutti vuonna 2006 kolme epidemiaa, jotka kaikki olivat kooltaan pieniä. Kaikki epidemiat raportoitiin ravintolaruokailussa. Välittäjäelintarvikkeina olivat rosepaistettu ankanliha, riisi-kebab noutoannoksen keitetty riisi ja metsästäjän leikkeeseen käytetty metsäsienikastike. Kaikkiin tapauksiin liittyi elintarvikkeiden puutteellinen säilytys- tai käsittelylämpötila.
2005
Bacillus cereus aiheutti vuonna 2005 viisi epidemiaa, joista kaksi oli pientä ja kolme keskisuurta. Työpaikalla mikroaaltouunissa uudelleen lämmitetty lihakeitto aiheutti kaikkien yhdeksän keittoa syöneen henkilön sairastumisen. Keskuskeittiö oli valmistanut keiton edellisenä päivänä ja se oli ollut tarjolla lämpöastiassa noin 4 tuntia.
Keittoa oli säilytetty jääkaapissa yön yli. Lihakeitosta todettiin korkea B. cereus -pitoisuus. Eristetyt B. cereus -kannat (n=10) eivät kuitenkaan tuottaneet ripulitoksiinia eivätkä emeettistä toksiinia. Myöskään keittonäytteessä ei todettu (emeettistä) toksiinia.
Matkaeväänä ollut lihamakaronilaatikko aiheutti ringettejoukkueen sairastumisen (18/20; 90 %) pelimatkalla. Ruokaa säilytettiin lämpimänä styrox-laukussa yli 6 tuntia ennen ruokailua. Lihamakaronilaatikon todettiin sisältävän B. cereus –toksiinia ja yhden seitsemästä eristetystä B. cereus -kannasta todettiin tuottavan emeettistä toksiinia. Toksiinitutkimuksissa kävi ilmi, että ruokanäyte mahdollisesti sisälsi emeettisen toksiinin lisäksi jotakin muuta toksiinia, jota ei pystytty osoittamaan käytössä olevilla menetelmillä.
Pitopalvelun valmistama kinkkukiusaus aiheutti 20 (20/65; 31 %) henkilön sairastumisen rippijuhlissa. Kinkkukiusauksen hygieeninen laatu oli huono. Siitä todettiin B. cereus –bakteeria ja C. perfringens –bakteeria.
Ravintolassa tarjottu puolalainen marjasekoitus oli syynä 15 henkilön sairastumiseen (15/24; 63 %). Marjasekoituksesta eristettiin B. cereus.
Kahvilan lounasruokailuun (karjalainen pitopöytä) osallistuneista ruokailijoista sairastui 2 henkilöä. Näytteeksi saadun munavoin mikrobiologinen laatu oli huono. Munavoissa todettiin B. cereus -bakteeria ja S. aureus –bakteeria.
2004
Bacillus cereus aiheutti vuonna 2004 kaksi pientä epidemiaa. Pitopalvelun järjestämään kahvitilaisuuteen osallistuneista henkilöistä sairastui lähes puolet (10/23; 43 %) noin kolmen tunnin kuluttua ruokailusta. Näytteeksi saatujen voileipä- ja täytekakun mikrobiologinen laatu oli huono, lisäksi täytekakussa todettiin korkea B. cereus -pitoisuus. Eristettyjen, jatkotutkimuksiin lähetettyjen B. cereus -kantojen ei kuitenkaan todettu tuottavan emeettistä eli oksetustoksiinia (kereulidi) eikä ripulitoksiinia. Täytekakusta ei tehty suoraa toksiinimääritystä.
Ravintolassa tarjottu korvasienikastike oli syynä viiden henkilön sairastumiseen toisessa B. cereuksen aiheuttamassa epidemiassa. Kastikkeesta eristettiin B. cereusta ja toksisuustutkimuksissa todettiin sekä emeettistä että ripulitoksiinia tuottavia kantoja. Keittiön hygienia oli hyvä eikä ruokamyrkytykseen johtaneita tekijöitä kastikkeen osalta selvitetty tarkemmin.
2002
Bacillus cereus aiheutti yhden pienen epidemian (9 sairastunutta). Sairastuneet olivat syöneet kalakeittoa, josta tutkimuksissa todettiin korkea B. cereus-pitoisuus. Näytön vahvuus arvioitiin vahvaksi kalakeiton korkean B. cereus- pitoisuuden, epidemiologisen yhteyden ja kalakeiton valmistukseen liittyneiden lämpötilavirheiden perusteella.
2001
Bacillus cereus aiheutti kaksi keskikokoista ja kaksi pientä epidemiaa. Tutkittujen elintarvikenäytteiden B. cereus -pitoisuudet olivat korkeahkoja .
Kolmen epidemian tutkimuksissa tehtiin eristettyjen kantojen jatkotutkimuksia. Kaikissa niissä tapauksissa todettiin kantojen tuottavan enterotoksiinia, mikä vahvisti oletusta elintarvikevälitteisyydestä. Suurimmassa epidemiassa sairastui nakkirisoton välityksellä 75 koululaista ruoan liian hitaasti tapahtuneen jäähdytyksen seurauksena. Eristetyt bakteerikannat tuottivat oksennustyypin enterotoksiinia.
Lihamakaronilaatikossa todettiin ripulitoksiinia tuottavia B. cereus -kantoja. Syntymäpäiväjuhlissa tarjotusta vaniljakreemiä sisältävästä kakusta eristettiin B. cereus -kantoja, jotka tuottivat oksennustyypin enterotoksiinia.
2000
Bacillus cereus aiheutti kaksi pientä epidemiaa. Toisen epidemian elintarviketutkimuksissa todettiin B. cereusta kiinalaisravintolan keitetyssä riisissä ja mausteseoksessa. Toinen epidemia aiheutui kotona syödystä maalaispalvikinkusta. Näytteen B. cereus –pitoisuus oli korkea. Kaupasta näytteeksi otetusta samasta erästä ei todettu B. cereusta.
Vesiepidemiat
Ei todettuja epidemioita 2000-luvulla.
