Kampylobakteeri
Elintarvikevälitteiset epidemiat
Campylobacter jejuni
2008
Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen kaksi epidemiaa vuonna 2008. Henkilöstöruokalassa Helsingissä syksyllä todetussa kampylobakteeriepidemiassa sairastui peräti 68 henkilöä ja se oli koko vuoden ilmoitetuista epidemioista kolmanneksi suurin. Viranomaisille epäilyn epidemiasta ilmoitti syyskuun puolivälissä työterveyslääkäri, joka kertoi, että saman työpaikan henkilökunnasta ainakin 20 oli sairastunut korkeakuumeiseen ripuliin ja vatsakipuun. Kuusi henkilöä joutui lopulta sairaalahoitoon. Potilasnäytteitä otettiin runsaasti ja niistä tutkittiin bakteerit (55 näytettä) sekä virukset (5 näytettä). Löydöksinä todettiin 28 henkilöllä C. jejuni ja yhdellä salmonella. Keittiöhenkilökunnan ulostenäytteistä ei todettu tautia aiheuttavia bakteereita eikä viruksia eikä keittiön toiminnassa todettu huomautettavaa. Elintarvikenäytteitä tutkittiin runsaasti. Niistä yhden ruokalajin, kalkkunakasviskeiton, hygieeninen laatu todettiin huonoksi, mutta kampylobakteereita ei ruokanäytteissä todettu. Evira tutki arveltujen teurastuspäivämäärien lähipäivinä teurastamossa todettujen kampylobakteerilöydöksien vastaavuutta epidemiakantoihin. Identtisiä kantoja ei todettu. Myöskään kyselytutkimus ei tuonut selvyyttä välittäjäelintarvikkeesta.
Syyskuussa Tampereella aviopari oli alkanut oireilla tyypillisin kampylobakteeri-infektion
oirein (ripuli, vatsakipuja ja kuume) noin kolme päivää ravintolaruokailun jälkeen. Kummallakin todettiin kampylobakteeri ulostenäytteessä. Paikalliset viranomaiset tekivät tarkastuksen ravintolaan ja havaitsivat käynnillään useita puutteita muun muassa yleisessä hygieniassa. Tarkastuskäynnillä näytteeksi otetussa pakastetusta ankanrinnasta todettiin myös
C. jejuni -bakteeri.
2007
Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen kaksi pientä epidemiaa vuonna 2007. Heinäkuussa 7 aikuista sairastui kampylobakterioosiin, jonka lähteeksi epäiltiin järvenpääläisissä kotijuhlissa tarjoiltua oman kasvimaan salaattia.
Heinä-elokuussa Reisjärvellä sairastui 4 henkilöä Campylobacter jejuni -tartuntaan. Kolme sairastuneista oli käyttänyt saman maitotilan maitoa pastöroimattomana.
2006
Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen yhden epidemian vuonna 2006. Lokakuussa sotaharjoituksen maastoruokailun yhteydessä 23 varusmiestä sairastui rajuun vatsatautiin. Kolmelta potilaalta otetusta kahdesta näytteestä eristettiin Campylobacter jejuni. Maastoharjoituksessa syötiin sotilaskeittäjien kenttäkeittimillä valmistamaa kenttämuonaa. Sotilaskeittäjillä ei ollut vatsataudin oireita harjoituksen aikana eikä sen jälkeen. Harjoituksissa käytetty talousvesi oli varuskunnan vettä. Elintarvikenäytteitä ei ollut enää jäljellä tutkimuksia varten. Ruokalistalla olleet siipikarjanlihavalmisteet olivat kotimaisia ja esikypsytettyjä. Tartunnanlähdettä ei voitu varmistaa.
2005
Kampylobakteeri aiheutti kesällä 2005 kaksi keskisuurta epidemiaa. Kesä-heinäkuun vaihteessa Tohmajärven kunnan alueella 23 henkilöllä todettiin kampylobakteeri-infektio. Kymmeneltä potilaalta eristettiin harvinainen hippuraatti-negatiivinen C. jejuni-kanta. Viisi henkilöä oli sairaalahoidossa. Tartunnanlähde jäi tuntemattomaksi.
Pieksämäen seudulla ilmeni heinäkuun aikana normaalia enemmän C. jejuni -infektioita. Kaikkiaan tapauksia kuukauden aikana oli 14. Sairastuneilla ei ollut yhteistä ruokailutapahtumaa tai – tilaisuutta. Epidemian aiheuttajaksi epäiltiin broileria tai tuoreita kasviksia. Epäiltyjä elintarvikkeita otettiin näytteeksi paikallisesta elintarvikemyymälästä. Näytteistä ei todettu kampylobakteereita. Talousvettä ei epäilty missään vaiheessa tartunnan aiheuttajaksi. Tartunnanlähdettä ei voitu varmistaa.
2002
Kampylobakteerien raportoitiin aiheuttaneen kaksi pientä epidemiaa. Molemmat epidemiat sattuivat kesällä. Viisi henkilöä sairastui syötyään kanasalaattia ravintolassa. Potilasnäytteistä eristettiin C. jejuni. Epäiltyjä elintarvikkeita ei ollut selvitystä tehtäessä enää saatavilla. Näyttö elintarvikevälitteisyydestä perustui potilasnäytetuloksiin ja epidemiologiseen yhteyteen. Salaatin säilytyslämpötilan ilmoitettiin olleen liian korkea.
Toisessa kampylobakteeriepidemiassa sairastuneita tuli tietoon heinä-elokuussa kolmen kunnan alueelta (Pulkkila, Piippola, Pyhäntä). Kuusi henkilöä sai rajuja oireita ja heistä kolme oli sairaalahoidossa. Kyselytutkimuksen perusteella todettiin, että ainoa sairastuneita yhdistävä tekijä oli puutarhamansikoiden syönti suoraan pellolta sairastumista edeltävinä päivinä. Kaikki sairastuneet olivat syöneet eri mansikkamailla kasvaneita marjoja. Kullakin kunnalla on oma pohjavedenottamonsa ja niiden jakaman veden osuus mahdollisena tartunnan lähteenä suljettiin tutkimuksissa pois. Mansikkamailla tiedetään esiintyneen runsaasti haittalintuja, jotka voivat olla tartunnan levittäjiä. Selkeää näyttöä elintarvikevälitteisyydestä ei saatu, mutta selvitystyön tulokset viittasivat kuitenkin mansikoiden välityksellä tapahtuneeseen tartuntaan.
Vesiepidemiat
Kuva: Talousvesivälitteiset kampylobakteeriepidemiat ja niissä sairastuneet sekä kotimaiset kampylobakteeritartunnat 2000–2010 (pdf, 24 kt)
2007
Nokian epidemia oli laajuudessaan poikkeuksellinen. Taudinaiheuttajien valikoima oli runsas sen vuoksi, että vesijohtoverkostoon pääsi kahden päivän aikana noin 400 m 3 eli 400 000 litraa puhdistettua jätevettä. Sekä potilas- että talousvesinäytteistä todettiin seuraavia taudinaiheuttajia: Campylobacter jejuni, norovirus (genotyypit GI ja GII), Salmonella Enteritidis, Clostridium difficile ja rotavirus sekä talousvesiverkoston saostumista Giardia sp. kystia ja potilaista ja Giardia lamblia. Shigella boydii todettiin vain potilaista.
Alkuvuodesta 2008 KTL, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Nokian kaupunki ja Tampereen yliopisto tekivät suuren kyselytutkimuksen, jossa kyselylomake lähetettiin yhteensä 3 000 henkilölle Nokialla ja vertailukunnaksi valitulla Kangasalla. Tutkimuksen perusteella tärkeimmät taudinaiheuttajat olivat kampylobakteeri, norovirus ja giardia.
Jyväskylässä havaittiin elokuussa vesilaitoksen vedessä laatuongelmia ja verkostovesinäytteissä löytyi koliformisia bakteereita, mikä johti keittokehotuksen antamiseen alueella. Veden jakelualueella tehtiin epidemiologinen kyselytutkimus, johon vastasi yhteensä noin 1000 henkilöä. Tutkimus ei antanut täyttä varmuutta talousveden osuudesta vatsatautiin, mutta tulokset viittasivat veden aiheuttaneen jonkin verran lisääntynyttä sairastavuutta. Jyväskylän kaupungin alueella tehtiin bakteriologinen tutkimus neljän potilaan ulostenäytteistä, joista yhdestä eristettiin kampylobakteeri. Ongelman taustalla oli mahdollisesti käynnissä ollut vesitorniremontti tai UV-laitteiston toimintahäiriö.
2005
Vuonna 2005 rekisteröitiin yhteensä viisi talousveden välityksellä levinnyttä epidemiaa (5/55; 9 %). Niissä sairastui yhteensä noin 790 henkilöä. Raportoiduista vesiepidemioista kaksi oli C. jejunin aiheuttamia (40 %).
Suurimmassa raportoidussa vesiepidemiassa Vihdin Nummelassa epidemiaepäily syntyi lokakuun lopussa, kun terveyskeskukseen hakeutui normaalia enemmän vatsatautipotilaita. Kolmelta henkilöltä eristettiin C. jejuni. Terveyskeskukseen tehtyjen ilmoitusten perusteella kunnassa sairastui loka-marraskuussa kaikkiaan noin 600 ihmistä vatsatautiin. Tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että sairastuneilla ei ollut yhteistä sairastumista selittävää tekijää, kuten samaa ruokailupaikkaa tai elintarviketta. Syntyi epäily verkostovesivälitteisestä epidemiasta. Juomavetenä käytetty verkostovesi kehotettiin keittämään ja verkostoveden klooraaminen aloitettiin. Vesitornista otetusta näytteestä löytyi pieni määrä suolistoperäisiä enterokokkeja, mutta ei kampylobakteereja. Vesitornista veden pinnalta löytyi kaksi oravaa, jotka lähetettiin tutkittavaksi. Kun vesitorni tyhjennettiin pesua ja desinfiointia varten, vesitornin pohjalta löytyi useita kuolleita oravia. Oravista eristettiin C. jejuni.
Potilaista ja oravista eristetyt kampylobakteerikannat olivat samaa serotyyppiä ja tehdyissä genotyyppitutkimuksissa identtiset. Vesitornit korjattiin niin, että oravat tai muut eläimet eivät enää voi päästä sisäpuolelle.
Toinen suuri kampylobakteeriepidemia sattui Espoossa. Altistuneita alueella asuvia tai työssäkäyviä henkilöitä oli noin 1000. Kesäkuun lopulla viisi henkilöä sairastui oireina korkea kuume ja ripuli. Heinäkuun puoleen väliin mennessä sairastuneita oli yhteensä 112 henkilöä. Seitsemältä henkilöltä todettiin C. jejuni. Alueen raakavesi otetaan kolmesta metsälammesta. Vesilaitoksella vesi saostetaan, selkeytetään, suodatetaan ja kloorataan. Verkostossa oli tehty huolto- ja korjaustöitä, mutta työvaiheissa ei käynyt ilmi, mikä selittäisi jäte- tai luonnonvesien pääsyn verkostoveteen. Verkostoveden klooripitoisuudet ovat olleet alhaiset. Vedestä annettiin keittokehotus ja sairastapaukset vähenivät selvästi viikon kuluttua kehotuksen antamisesta. Epidemiologinen yhteys ei vahvistanut veden merkitsevyyttä epidemian aiheuttajana.
2004
Campylobacter jejuni aiheutti kaksi pientä epidemiaa, joissa sairastui yhteensä yhdeksän henkilöä. Molemmissa tapauksissa kyseessä oli kaivoveden saastuminen pintavedellä. Kaivoveden samentumisesta huolimatta vettä oli käytetty talousvetenä. Toisessa epidemiassa sekä potilaista että kaivovedestä todettiin C. jejuni ja toisessa potilaasta ja läheisen puron vedestä osoitettiin saman serotyypin C. jejuni.
2003
Campylobacter jejunin saastuttama lähdevesi oli syynä kolmen henkilön sairastumiseen vuokramökillä. Potilaista ja lähdevedestä eristettiin C. jejuni.
2001
Campylobacter jejuni aiheutti vuonna 2001 kaksi epidemiaa, elokuussa Kangaslammilla (noin 50 sairastunutta) ja myöhemmin syksyllä Vihdissä (noin 1 000 sairastunutta).
Kangaslammin epidemiassa osoitettiin kyselytutkimuksen tuloksena, että sairastumisten ja veden juonnin välillä oli yhteys. C. jejuni eristettiin potilasnäytteistä, mutta ei vesinäytteestä.
Vihdissä kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme pohjavedenottamoa, joista yhden vesi todettiin C. jejunin saastuttamaksi. Potilasnäytteistä eristetyt C. jejuni -kannat todettiin genotyypiltään identtisiksi, mutta vedestä eristetyt kannat eivät olleet identtisiä potilaskantojen kanssa. Vaikka kannat poikkesivat toisistaan, viittasivat selvitystyön tulokset kuitenkin vahvasti talousveden välityksellä levinneeseen epidemiaan.
2000
C. jejuni todettiin Asikkalan epidemian aiheuttajaksi. Sairaalahoitoon joutui 10 potilasta. C. jejuni eristettiin sekä potilasnäytteistä että kahdesta vesinäytteestä, joista toinen oli kunnallisen pohjavedenottamon ylävesisäiliöstä otettu näyte ja toinen verkostovesinäyte. Eristetyt bakteerikannat todettiin identtisiksi. Tutkimuksen mukaan keittämättömän vesijohtoveden juominen oli selvä sairastumisen riskitekijä. Epidemian tutkimuksen tulokset osoittivat näin ollen vahvan yhteyden veden nauttimisen ja sairastumisten välillä.
