Yersiniat
Elintarvikevälitteiset epidemiat
Kuva: Elintarvikevälitteiset Yersinian aiheuttamat epidemiat ja niissä sairastuneet, yersiniatartunnat 2000–2010 sekä epidemioiden välittäjäelintarvikkeet (pdf, 58 kt)
Yersinia enterocolitica
2003
Joulukuun puolivälissä 2003 Kotkassa ilmeni Yersinia enterocolitica -epidemia, jossa sairastui yli 20 henkilöä. Sairastumiset jäljitettiin työpaikkaruokalaan. Tarjolla olleista ruoista ei enää saatu näytteitä. Tutkimuksessa havaittiin, että ateriointiin kyseisessä ruokalassa joulukuun alussa liittyi selvästi kohonnut sairastumisriski, mutta yksittäistä ruoka-ainetta ei voitu osoittaa tartunnanlähteeksi.
Yersinia pseudotuberculosis
2008
Y. pseudotuberculosis oli syynä kahteen elintarvikevälitteiseen epidemiaan vuonna 2008. Epidemioissa altistui yhteensä yli 1000 henkilöä. Sairastuneita tuli viranomaisten
tietoon Kainuun epidemiassa 49 ja Tampereen epidemiassa 4.
Kesäkuukausina (huhtikuusta elokuuhun) Kajaanissa ja Oulussa todettiin yhteensä viitisenkymmentä
Y. pseudotuberculosis -tartuntaa kouluissa, päiväkodeissa sekä työpaikoilla erityisesti työikäisillä miehillä. Oireina sairastuneilla olivat voimakkaat vatsakivut, kuume ja ripuli sekä osalla jälkitauteina kyhmyruusu tai reaktiivinen niveltulehdus. Genotyypiltään samanlaista
Y. pseudotuberculosis -bakteeria löytyi sekä potilas- että porkkanaraastenäytteistä. Porkkanaraastetta oli tarjoiltu useissa Kajaanin
alueen laitoskeittiöissä ja ravintoloissa Oulussa. Raaste oli valmistettu ylivuotisista
porkkanoista. Porkkanaerä käytettiin loppuun heinäkuun puoleen väliin mennessä.
Porkkanoita toimittaneen viljelijän varaston puhtaus- ja maaperänäytteistä sekä jäljellä
olevista porkkanoista todettiin identtinen
Y. pseudotuberculosis -kanta.
Heinäkuussa Tampereella järjestettyihin yhteensä noin tuhannen hengen kesäjuhliin osallistuneista neljällä todettiin myöhemmin Y. pseudotuberculosis -tartunta. Sairastuneet epäilivät tartunnanlähteeksi juhlilla tarjoiltua kaali-porkkanaraastetta. Tarjolla olleen raasteen laadusta oli valitettu yhtenä päivänä. Keittiöhenkilökunta oli maistanut raastetta eikä ollut huomannut siinä poikkeavaa makua tai ulkonäköä, mutta raaste oli otettu pois tarjoilusta ja valitus oli kirjattu omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Käytetty porkkana oli ulkomaista alkuperää eikä siinä ollut todettu huomautettavaa mikrobiologisissa tutkimuksissa, jotka tehtiin ennen käyttöönottoa. Tartunnanlähdettä ei voitu varmistaa, koska elintarvikenäytteitä ei saatu tutkittavaksi.
2006
Yersinia pseudotuberculosis oli syynä kahteen elintarvikevälitteiseen epidemiaan kotimaisen, varastoidun porkkanan välityksellä vuonna 2006. Toinen epidemia oli kooltaan keskisuuri. Se ajoittui touko-kesäkuulle Nurmeksen ja Valtimon alueella ja siinä sairastui päivähoidossa tai koulussa olevia lapsia ja koululaisia. Toinen suurempi epidemia sairastutti Tuusulassa yli neljäsataa oppilasta ja opettajaa kouluruokailussa elokuun lopulla.
Toukokuun epidemiassa potilaitten ulostenäytteistä todettiin Y. pseudotuberculosis ja lisäksi todettiin Y. pseudotuberculosis -vasta-aineita. Tapausmääritelmään sopivista oireista kärsi 40. Porkkanan jäljittäminen aloitettiin kun heräsi epäily siitä, että se voisi olla epidemian välittäjäelintarvike. Porkkanat oli ostettu pohjanmaalaiselta viljelijältä ja pesty, kuorittu ja toimitettu laitoskeittiöille kuorimolaitoksesta. Porkkanat oli edellisen vuoden satoa ja varastoitu kasvatustilalla. Varastohallin lattialta otetuista sivelynäytteistä, multanäytteistä ja hallin lattialta löytyneistä porkkanoista todettiin Y. pseudotuberculosis. Potilas- ja ympäristönäytteet olivat DNA-profiililtaan identtisiä keskenään. Varastotilat pestiin ja desinfioitiin ennen uuden sadon varastointia.
Elokuussa Hyvinkään sairaalaan tuli 14 tuusulalaista lapsipotilasta vatsaoirein (kuume ja vatsakipu). Viideltä lapselta oli leikattu umpilisäke, mutta vain yhdellä varmistui lievä tulehdus. Myöhemmin kävi ilmi, että myös keravalaisia lapsia oli joutunut sairaalahoitoon vatsaoireiden vuoksi ja molempien kuntien terveyskeskuksiin oli hakeutunut kuumeisia, vatsakipuisia lapsia lääkärinhoitoon. Y. pseudotuberculosis eristettiin 83 sairastuneen ulostenäytteistä. Y. pseudotuberculosis -vasta-aineita todettiin 36/93 tutkitusta näytteestä.
Kyselytutkimus tartunnanlähteen varmistamiseksi toteutettiin Hyrylän koulukeskuksessa. Kyselyyn vastasi 835 henkilöä. Analyysi osoitti voimakkaimman yhteyden elokuun lopussa tarjolla olleen porkkanaraasteen ja sairastumisen välillä. Elintarvikkeiden jäljitystutkimuksissa todettiin, että Tuusulan ja Keravan kouluilla käytettiin samaa tuorevihannesten toimittajaa, joka toimitti kouluille kokonaisia, pilkottuja ja raastettuja kasviksia. Kouluille oli toimitettu porkkanaraastetta, joka oli valmistettu vuoden 2005 porkkanoista. Porkkana oli ollut käyttöhetkellä huonolaatuista ja osa oli hävitetty. Näytteeksi otettiin elintarvikenäytteitä kouluilta, sekä kasvisten käsittelylaitoksesta porkkanaa (ei samaa erää), porkkanan kuorimajätettä, muita vihannesnäytteitä. Lisäksi otettiin puhtausnäytteitä tuotantotiloista, kuorimaritilästä, kuorimarummusta, porkkanoiden huuhteluvedestä, silmikointipöydästä ja kasvistenkäsittelijän varaston lattialta ja porkkanoiden säilytyslaatikoista. Elintarvikenäytteistä ei eristetty Y. pseudotuberculosis -bakteeria. Kasvistenkäsittelijän varastoista otetuista näytteistä todettiin Y. pseudotuberculosis –bakteeri. Vasta kun varastotilat oli pesty ja desinfioitu kaksi kertaa, ei otetuista ympäristönäytteistä enää todettu Y. pseudotuberculosis -bakteeria.
2004
Vuoden 2004 kevään ja kesän aikana ilmeni laaja
Yersinia pseudotuberculosiksen aiheuttama kaksihuippuinen epidemia, ensimmäinen maalis-huhtikuussa
ja toinen kesä-heinäkuussa. Sairastuneita oli eniten Pohjanmaalla. Suurin osa sairastuneista oli lapsia ja nuoria. Huhtikuun alussa tapaukset ryvästyivät Haapavedellä ja suuri joukko koululaisia sairastui vatsatautiin. Kaikki olivat syöneet saman koulukeittiön valmistamia ruokia. Pääoireina sairastuneilla oli vatsakipua, ripulia ja kuumetta. Useilla sairastuneilla epäiltiin umpilisäkkeen tulehdusta ja kolme koululaista oli leikkauksessa. Kolmelta potilaalta varmistui ulosteviljelyssä
Y. pseudotuberculosis.Epidemiologisen tutkimuksen perusteella sairastuneet olivat altistuneet merkittävästi enemmän porkkanan runsaalle syömiselle kuin verrokit. Tutukimus vahvisti epäilyksen siitä, että tuore porkkana olisi epidemian välittäjäelintarvike.
Porkkanan jäljittäminen aloitettiin välittömästi, kun heräsi epäily siitä, että se voisi olla kouluepidemian välittäjäelintarvike. Porkkanat olivat tulleet keskuskeittiöön tuorevihannesten esikäsittelylaitoksesta, jonne porkkanoita toimitti kaksi tilaa. Porkkanat tulivat laitokseen kokonaisina, pestyinä ja pussitettuina. Laitoksessa ne kuorittiin
ja toimitettiin tilauksen mukaan joko kuorittuna tai raastettuna suurtalouskeittiöihin. Esikäsittelylaitokselta otettiin näytteeksi mm. porkkanan kuorimajätettä, porkkanaraastetta sekä sivelynäyte kuorimakoneen rummusta ja kuljettimesta. Kuljettimesta ennen kuorintaa otetusta näytteestä eristettiin
Y. pseudotuberculosis -bakteeri. Kahdelta tilalta, jotka toimittivat porkkanaa kyseiseen laitokseen, otettiin näytteeksi pestyjä ja multaporkkanoita, porkkanoista valunutta pilaantumisnestettä sekä sivelynäytteitä pesu- ja pakkauskoneista. Toiselta tilalta otetuista multaporkkananäytteistä ja pilaantumisnesteestä eristettiin
Y. pseudotuberculosis.
Epidemian syyksi varmistui kotimainen porkkana. Y. pseudotuberculosis -positiiviseksi varmistuneen tilan porkkanoita oli toimitettu suuria määriä alueen vähittäismyymälöihin ja suuren tukkuliikkeen kautta myös muualle Suomeen. Sairastuneiden kokonaismääräksi arvioitiin noin 1000–1500 henkeä.
2003
Toukokuun puolivälissä Kotkan keskussairaalassa kiinnitettiin huomiota kuumeileviin lapsiin, joilla oli voimakkaita vatsakipuja. Kaikki sairastuneet, suurin osa koululaisia tai päiväkotilapsia, olivat syöneet saman keskuskeittiön valmistamia lounaita.
Epidemiologinen tutkimus tehtiin 76 henkilölle, joilla todettiin ulosteviljelyssä
Y. pseudotuberculosis - bakteeri (41 tapausta) tai diagnosoitiin jälkitautina joko kyhmyruusu (35 tapausta) tai reaktiivinen artriitti (1 tapaus). Vertailuryhmä valittiin satunnaisotannalla koko 7 400 altistuneen henkilön joukosta. Epidemian syyksi osoittautui kotimaisesta porkkanasta valmistettu porkkanaraaste, joka oli saastunut jo porkkanoiden tuotantotilalla. Sairastumistapauksia todettiin myös Tampereella, jossa koulujen keskuskeittiö oli käyttänyt saman tilan porkkanoita.
Y. pseudotuberculosis todettiin 114 henkilöllä. Sairastuneiden kokonaismääräksi arvioitiin laskennallisesti noin 840 henkeä.
2001
Touko-heinäkuun aikana todettiin Suomessa runsaasti Yersinia pseudotuberculosis -tapauksia (noin 100 sairastunutta). Tartunnan lähteeksi osoitettiin kiinankaali.
Vesiepidemiat
Ei todettuja epidemioita 2000-luvulla
