Bruselloosi
Bruselloosi on Brucella-suvun bakteerien aiheuttama tauti. Brucella-sukuun kuuluu useita eläimille ja ihmisille tautia aiheuttavia lajeja, joilla on yksi tai kaksi pääasiallista isäntäeläinlajia ja lukuisia muita satunnaisia isäntälajeja. Brucella-suvun bakteereista B. abortus aiheuttaa luomistaudin nimellä tunnetun taudin naudoille. Lampaiden ja vuohien bruselloosin aiheuttaa B. melitensis, B. suis aiheuttaa sikojen bruselloosin ja B. canis koirien. Muiden Brucella -suvun bakteereiden zoonoottinen merkitys on vähäinen tai siitä ei ole täyttä varmuutta.
Bruselloosi ihmisillä
Brucella- suvun bakteerit voivat aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin. Tartunta saadaan suorasta kosketuksesta koti- tai villieläimiin, tai saastuneen elintarvikkeen välityksellä kuten pastöroimattomasta maidosta. Bakteerit voivat tarttua ihmiseen erityisesti käsiteltäessä tartunnan saaneitten eläinten kuolleita sikiöitä.
Suomessa ei ole todettu yhtään kotoperäistä bruselloosi -tapausta vuosiin. 2000 - luvulla on kuitenkin todettu 0-2 ulkomailla saatuja Brucella melitensis –infektiota vuodessa
Brusella elintarvikkeissa
Brucella-bakteereita voi erittyä maitoon, jos lypsyeläin kantaa bakteeria. Brusella-bakteerit tuhoutuvat tehokkaasti maidon pastöroinnin yhteydessä.
Bruselloosi eläimillä
Eläinten brusellatartunnat ovat kroonisia. Yleensä eläimet kantavat tartuntaa koko ikänsä. Yleisoireita ei useimmiten havaita. Brusellabakteerit infektoivat ensisijaisesti sukuelimiä aiheuttaen sikiökuolemia ja tiinehtymisongelmia. Bakteerit erittyvät luodun sikiön, jälkeisten ja kohtueritteen mukana runsain määrin. Myös maito on merkittävä eläinten tartunnan lähde.
Luomistaudin vastustaminen aloitettiin Suomessa jo 1920-luvulla. Brucella abortus- tartunta on viimeksi todettu suomalaisessa nautakarjassa vuonna 1960. B. suis - ja B. melitensis-tartuntaa ei ole koskaan todettu Suomessa. B. canis eristettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2008, Suomeen ulkomailta tuodulta koiralta.
Brusellatartuntojen seuranta on 2000-luvulla perustunut pääasiassa tuotantoeläinten vasta-aineiden seulontaan, nautojen ja sikojen keinosiemennystoimintaan liittyviin tutkimuksiin sekä kliinisten tautiepäilyjen selvityksiin.
Brucella abortus -seuranta perustui vuodesta 1990 aina vuoteen 2008 lypsykarjan tankkimaitoseulontaan, johon tutkittavat karjat valittiin satunnaisotannalla vuosittain. Vuonna 2008 lypsykarjojen otantatutkimukset lopetettiin jonka jälkeen brusellaseuranta kohdistettiin nautojen luomistapauksiin.Liharotuisten nautojen seuranta on kohdistettu emolehmäkarjoihin ja verinäytteet siihen on kerätty teuraaksi lähetetyiltä eläimiltä.
Brusella suis -seurantaa varten emakoista, lihasioista ja karjuista kerättiin vuodesta 1994 vuoteen 2007 verinäytteitä teurastuksen yhteydessä. Vuodesta 2007 lähtien seuranta on kohdistettu uudiseläimiä tuottaviin sikaloihin. Seuranta kattaa lisäksi keinosiemennysasemille toimitetuista sioista lähtötiloilla otetut verinäytteet, sekä keinosiemennysaseman sioista kerran vuodessa otetut terveysvalvontanäytteet.
Brucella melitensis -seuranta lampaissa ja vuohissa perustuu vuosittaiseen otantaan maedi-visna -valvontaohjelman puitteissa kerätyistä verinäytteistä. Vuohien osalta otanta kattaa kaikki ja lampaiden osalta osan valvontaohjelman näytteistä. Seurantaa on toteutettu vuodesta 1994.
Seurantatulokset osoittavat, ettei ihmiselle sairautta aiheuttavia Brusella– suvun bakteereita esiinny Suomessa tuotantoeläimillä.
Kuva: Lypsykarjojen, lihakarjan, sikojen, lampaiden ja vuohien brusellatutkimukset 2000-luvulla (pdf, 132 kt)
Brusellan merkitys Suomessa
Ihmiselle sairautta aiheuttavia Brusella– suvun bakteereita ei esiinny tuotantoeläimillä Suomessa. Suomi on todettu Euroopan komission päätöksellä virallisesti vapaaksi naudan ( B. abortus), sekä lampaiden ja vuohien ( B. melitensis) luomistaudeista.
