EHEC / VTEC

Enterohemorraginen Escherichia coli (EHEC) on E. coli-bakteeri, joka tuottaa verotoksiinia ja aiheuttaa ihmisellä tautia. EHEC- bakteerit kuuluvat yleisempään verotoksiineja tuottavien kolibakteerien ryhmään, VTEC- bakteerit. VTEC-bakteereita on todettu sadoissa E. coli-seroryhmissä, joista siis vain osa aiheuttaa tautitapauksia ihmisellä. Tunnetuin ja merkittävin epidemioiden aiheuttaja on E. coli O157. Muista seroryhmistä joista käytetään yhteisnimitystä non-O157 VTEC, yleisimpiä ovat O26, O91, O103, O111, O113, O121 ja O145.

EHEC ihmisissä

Yleisin EHEC- bakteerin tartuntalähde on bakteerilla saastunut ruoka, juomavesi tai uimavesi. Tartunta bakteeria kantavan eläimen käsittelystä on myös mahdollinen. EHEC- infektioille on tyypillistä herkkä leviäminen lähikontakteissa. Todetuista kotimaisista tartunnoista merkittävä osa on henkilöitten välisiä lähikontakteissa saatuja.

Suomessa todettujen EHEC- tapausten määrä on pysynyt viime vuosina samana, eikä se ole aiheuttanut 2000-luvulla suurempia epidemioita. Vuosittain mikrobiologisesti varmistettuja EHEC tapauksia on ilmoitettu 10-20, joista valtaosa on kotimaassa saatuja tartuntoja.

EHEC O157
2000-luvulla reilu puolet sekä kaikista todetuista, että kotimaassa saaduista EHEC- tartunnoista on kuulunut seroryhmään O157. Seroryhmän O157-bakteeri aiheutti runsaasti tartuntoja erityisesti vuonna 2005. Nautakarjan on osoitettu olleen seroryhmän O157 -bakteerin tartunnanlähteenä muutamalle yksittäiselle tartunnalle ja kahdelle epidemialle 2000-luvulla.

EHEC non-O157
EHEC non-O157 tartuntoja on 2000-luvulla esiintynyt määrällisesti eniten vuonna 2010. Kotimaisista tartunnoista non-O157 seroryhmistä on todettu O26, O103, O145 ja O174. 2000- luvulla nautakarjaa on epäilty useita kertoja non-O157 EHEC- tartunnan lähteeksi, joista yksittäisiä tartuntoja on kyetty vahvistamaan.

Kuva: Ilmoitetut EHEC-tapaukset väestössä vuodesta 2000 (pdf)

VTEC elintarvikkeissa

VTEC-bakteereita voi joutua elintarvikkeisiin tai veteen eläinten tai tartuntaa kantavien ihmisten ulosteen saastuttamana tai ristikontaminaation välityksellä. Lihaan VTEC-bakteereita voi joutua teurastuksen ja maitoon lypsyn aikana. Suomessa EHEC-tartuntoja on osoitettu tai epäilty aiheutuneen pastöroimattoman maidon, maahantuodun kebablihan ja hampurilaisten välityksellä.

Vuonna 2006 jauhelihakartoituksessa, 1 %:ssa tutkituista jauhelihaeristä todettiin sellaisia VTEC-bakteerin seroryhmiä jotka ovat liittyneet ihmisten vakaviin HUS (hemolyyttis-ureminen syndrooma) -tapauksiin .

VTEC O157
E. coli O157 –bakteerin esiintymistä elintarvikkeissa on selvitetty erillisin hankkein. Vuonna 2001 kartoitettiin esiintymistä kebab-lihan valmistamiseen käytettävässä jauhelihassa. Vuonna 2003 selvitettiin esiintymistä naudan lihassa ja naudanlihaa sisältävistä raakalihavalmisteissa. Vuonna 2004 tutkittiin, kotimaisia raakamaitojuustoja. Yhdessäkään selvityksessä ei todettu E.coli O157 –bakteeria.

Taulukko: VTEC O157-bakteerin esiintyminen eräissä Suomessa tutkituissa elintarvikkeissa (pdf)

VTEC eläimissä

Tuotantoeläimet
Eläimille VTEC bakteeri ei yleensä aiheuta tautia, vaan ne ovat bakteerin oireettomia kantajia. Bakteereita on eristetty naudoista ja muista märehtijöistä ja eläinlajeista. VTEC -bakteerien tärkeimpänä varastona pidetään nautakarjaa. Lihantuotantotiloilla VTEC -bakteerien esiintyvyyttä pidetään suurempana kuin lypsykarjatiloilla. VTEC -bakteerien esiintyvyys lämpimänä vuodenaikana on yleisempää kuin talvella. Useissa ihmisten sairastapauksissa joissa lähteenä on epäilty nautaa, ihmisistä ja karjan eläimistä on pystytty osoittamaan yhtäläiset EHEC -seroryhmän bakteerit.

Mikäli ihmisellä todettuun EHEC -tartuntaan liittyy yhteys nautakarjaan, tutkitaan karja tartunnan varalta. Jäljitetyissä karjoissa vähennetään hygieenisin toimenpitein tartuntapainetta eläimestä ihmiseen ja eläinten välillä.

VTEC- bakteerien esiintymistä suomalaisessa nautakarjassa selvitettiin tutkimusprojektissa vuonna 2003. VTEC- bakteereita todettiin 30 %:ssa teuraseläinten ulostenäytteitä ja 11 %:ssa ruhonpintasivelynäytteitä. Bakteereita esiintyi eniten elo-lokakuussa. Todettujen seroryhmien joukossa oli O157 lisäksi muita tunnetusti ihmisille EHEC -infektioita aiheuttaneita tyyppejä, kuten O91, O103 ja O113.

E. coli O157 -bakteerin esiintymistä suomalaisessa nautakarjassa selvitettiin tutkimusprojektein vuosina 1997 ja 2003. vuodesta 2004 lähtien E. coli O157 -bakteerin esiintymistä suomalaisissa teurasnaudoissa on seurattu järjestelmällisesti osana teurastamojen omavalvontaa.

Selvitysten mukaan E. coli O157 –bakteeria esiintyi vuonna 1997 1,3 % tutkituista naudoista, kun vastaava tulos vuonna 2003 oli 0,4 %. Vuodesta 2004 E. coli O157 –bakteeria on esiintynyt vuositasolla 0,5-1,2 %:lla tutkituista teurasnaudoista. EHEC -bakteeria kantavia nautoja on löytynyt kaikkina vuoden aikoina ja löydöksiä on tehty eniten kesä-elokuussa. 2000- luvulla bakteerin esiintyvyydessä teurasnaudoissa on vuositasolla tapahtunut havaittavaa muutos vuoden 2011 jälkeen.

Kuva: E . coli O157-bakteerin esiintyvyyden seurantatulokset teurasnaudoilla vuodesta 2004 (pdf)

Kuva: E . coli O157 –bakteerin kuukausitason esiintyvyys teurasnaudoilla, sekä kuukausittain ilmoitetut EHEC sairastapaukset väestössä (pdf)

EHEC- bakteerin esiintyvyyttä nautatiloilla vuonna 2004 selvitettiin erillisessä tutkimushankkeessa. Tutkituista 126 nautatilasta 5,5 % todettiin olevan E. Coli O157 bakteeria.

Vuodesta 2004 lähtien, teurastamon omavalvontaohjelman kautta E. coli O157 –bakteeria on todettu vuosittain viideltä - kahdeksaltatoista nautatilalta (kuva). EHEC -valvontaohjelman puitteissa muita VTEC tyyppejä ei ole nautatiloilta todettu.

Kuva: Niiden nautatilojen vuosittainen lukumäärä, joilla on todettu VTEC-bakteeria vuodesta 2004 (pdf)

Luonnonvaraiset eläimet
VTEC-bakteereita ei ole Suomessa todettu hirvieläimissä kuten hirvissä, peuroissa ja poroissa, eikä linnuissa.

EHEC -bakteerin merkitys Suomessa

EHEC -bakteerit ovat olleet viime vuosina Suomessa viidenneksi yleisin ihmisen suolistotulehdusten aiheuttajabakteeri. Valtaosa tartunnoista on kotimaassa saatuja. Kotimaisista tartunnoista merkittävä osa on henkilöitten välisiä. Suomessa nauta on osoittautunut tärkeimmäksi VTEC -bakteerin eläinvarastoksi, luonnon märehtijöissämme VTEC -bakteereita esiintyy vähän.