Kampylobakterioosi

Kampylobakterioosi on Campylobacter- suvun bakteerin aiheuttama tartuntatauti. Kampylobakteereita esiintyy erittäin yleisesti sekä eläimillä että ihmisillä kaikkialla maailmassa. Kampylobakteerilajeja tunnetaan parikymmentä, mutta vain osa niistä aiheuttaa sairautta ihmisille. Kampylobakteereita esiintyy usein järvi- ja jokivesissä sekä muissa pintavesissä. Niiden saastuttajia ovat sekä luonnoneläimet että ihmisen toiminta. Kampylobakteerit voivat säilyä elossa viileissä vesissä useita viikkoja ja jopa kuukausia.

Kampylobakterioosi ihmisissä

Ihmisille suolisto-oireita aiheuttavista kampylobakteereista tärkein on Campylobacter jejuni, mutta samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös mm. C. coli, C. lari ja C. fetus. Kampylobakteerilajeista C. jejuni ja C. coli ovat Suomessa yleisimmät taudinaiheuttajat. Tartunta saadaan yleisimmin elintarvikkeen tai veden välityksellä. Ihminen voi saada tartunnan myös suoraan kosketuksesta eläimeen. Pastöroimattoman maidon käyttö on Suomessakin aiheuttanut sairastumisia. Elintarvikevälitteisiin kampylobakteeritartuntoihin johtavia tekijöitä ovat olleet saastunut raaka-aine, ristikontaminaatio, riittämätön kuumennus ja infektiota kantava työntekijä.

2000-luvulla tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu vuosittain yli 3000 - yli 4000 kampylobakteeritapausta (ilmaantuvuus 61–78 sairastunutta /100 000 asukasta). Eniten tapauksia ilmoitetaan heinä-elokuussa. Ilmaantuvuus on ollut suurinta nuorilla aikuisilla. Tietoa edeltävästä ulkomaanmatkasta on kerätty tartuntatautirekisteriin vuodesta 2004, mutta tieto ei ole kattavaa. Suurin osa tartunnoista on ilmeisemmin saatu ulkomailla, kuitenkin kesäaikana kotimaassa saatujen tartuntojen osuus on huomattava.

Kampylobakteerin aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita on ilmoitettu vuosittain 1-2.

Kuva: Ilmoitetut kampylobakterioositapaukset väestössä vuodesta 2000 (pdf)

Kampylobakteerit elintarvikkeissa

Kampylobakteeria on tavattu siipikarjanlihassa, pastöroimattomassa maidossa ja raakana nautittavissa vihanneksissa ja marjoissa. Suomessa saastunut juomavesi on aiheuttanut lukuisia laajoja epidemioita.

Kampylobakteerit tuhoutuvat helposti kuumennettaessa. Ruuanvalmistuksen yhteydessä bakteeri voi kuitenkin levitä raa’asta useimmiten broilerinlihasta esim. ruoanvalmistusvälineiden välityksellä muihin ruokiin tai ruoka-aineisiin, joita ei kuumenneta, kuten salaatteihin.

Vaikka naudan ja sian suolistossa esiintyy melko yleisesti kampylobakteereita, ne kuolevat nopeasti ruhojen pinnan kuivuessa teurastuksen yhteydessä eikä niitä yleensä löydy lihasta. Kampylobakteeri ei lisäänny suoliston ulkopuolella, mutta sen säilyminen elinkykyisenä siipikarjanlihassa on mahdollista rikkoutuneen nahan alla tai sulkatupissa, missä se on suojassa kuivumiselta ja hapen vaikutukselta. Siipikarjan teurasruhoissa kampylobakteereita on todettu runsaimmin loppukesän ja alkusyksyn aikana. Kampylobakteerien määrä broilerinlihassa on kuitenkin yleensä pieni.

Kuva: Kampylobakteerin esiintyvyyden selvitys suomalaisissa teurasbroileriruhoissa 2008 (pdf, 165 kt)

 Maitoon kampylobakteeria voi joutua lypsyn yhteydessä ulostesaastutuksen seurauksena, mutta pastörointi tuhoaa sen tehokkaasti. Tuoreet vihannekset ja marjat voivat saastua kampylobakteereilla luonnoneläinten tai saastuneen kasteluveden välityksellä. C. jejunin on osoitettu säilyvän elävänä mansikoiden pinnalla riittävän kauan, että se voi aiheuttaa sairastumisriskin.

Suomessa on tutkittu riskielintarvikkeista erityisesti siipikarjanlihaa, koska siinä on esiintynyt kampylobakteereita. Muista riskielintarvikkeista kampylobakteereita on todettu Suomessa vähäisemmässä määrin.

Taulukko: Kampylobakteerin esiintyminen eräissä Suomessa tutkituissa elintarvikkeissa (pdf)

Kampylobakteerit eläimissä

Tuotantoeläimet
Kampylobakteerit ovat yleisiä lintujen ja nisäkkäiden suolistossa. C. jejuni ja C. coli ovat eläinten kampylobakteereista merkittävimpiä ihmisten taudinaiheuttajina. Siipikarjalla ja naudoilla yleisimmin esiintyvä laji on C. jejuni ja sioilla yleisin on C. coli. Ihmisille tautia aiheuttavat kampylobakteerit eivät yleensä aiheuta sairautta eläimille.

Erillinen patogeenikartoitus osoitti, että vuonna 2003 keskimäärin 31 % teurasnaudoista oli kampylobakteerin kantajia. C. jejuni eristettiin 20 %:sta tutkituista naudoista. Tuoreessa tutkimuksessa kampylobakteereita ei pystytty osoittamaan lypsytilojen maitotankkinäytteissä. Vuonna 2004 tutkituista teurastamoista otetuista sikojen ulostenäytteistä´56 %:ssa todettiin C. coli.

Siipikarjaa pidetään yleisesti ihmiselle sairautta aiheuttavan C. jejunin tärkeimpänä varastona. Bakteeri kulkeutuu broilerihalliin ympäristöstä. Broilereiden suolistossa olosuhteet ovat optimaaliset kampylobakteerin lisääntymiselle. Suurissa broileriparvissa bakteeri leviää tehokkaasti linnusta toiseen ja teurastamossa ruhot kontaminoituvat helposti.

Kampylobakteerin esiintymistä suomalaisessa siipikarjassa on seurattu järjestelmällisesti vuodesta 2004 osana teurastamojen omavalvontaa. Ohjelma edellyttää kampylobakteerien tutkimista jokaisesta teurastuserästä toukokuun alusta lokakuun loppuun ja erillisen suunnitelman mukaan satunnaistettua näytteenottoa marraskuusta toukokuuhun. Ohjelman puitteissa kampylobakteeria on todettu keskimäärin 6,5 %:ssa kesä-lokakuun välisenä aikana teurastetuista broilerieristä. Korkeimmillaan esiintyvyys broileriteurastuserissä on ollut heinä-elokuussa, keskimäärin 10,5 %. Marras-joulukuussa ja tammi-toukokuussa tutkituista eristä kampylobakteeri on todettu harvoin. Seurannan aikana kampylobakteerien esiintyvyydessä ei ole vuositasolla tapahtunut muutosta.

Kuva: Kampylobakteerin esiintyvyyden seurantatulokset broilereilla vuodesta 2004 sekä kuukausittain tutkittujen broilerien määrä (pdf)

Siipikarjasta on eristetty useimmiten C. jejuni (keskimäärin 92,1 % vuosittain eristetyistä kannoista) ja vähemmässä määrin C. coli (keskimäärin 7,2 % vuosittain eristetyistä kannoista). Myös muita kampylobakteerilajeja on todettu satunnaisesti.

Kuva: Teurasbroilereitten kampylobakteerin esiintyvyyden seurannassa todetut kampylobakteerilajit vuodesta 2004 (pdf)

Muut eläimet
Turkistarhoilla C. jejuni todetaan usein nuorten eläinten ripulin yhteydessä. Koirilla ja kissoilla on todettu yksittäisiä kampylobakterioositapauksia ja -epidemioita.

Kampylobakteerien merkitys Suomessa

Kampylobakteerit ovat olleet vuodesta 1998 lähtien Suomessa yleisin ihmisen suolistotulehdusten aiheuttaja. Suurin osa tartunnoista on todennäköisesti saatu ulkomailla. On arvioitu että kotimaassa kesäaikana saaduista kampylobakteeritartunnoista lähes joka kolmas liittyisi broilereihin ja joka viides suoraan tai epäsuorasti nautoihin. Kuitenkin noin puolet kotimaassa saaduista kampylobakteeritartunnoista saadaan todennäköisesti muista lähteistä.

Suomalaisissa tuotantoeläimissä kampylobakteerit ovat yleisiä, mutta niitä esiintyy kuitenkin vähemmän kuin useimmissa muissa maissa. Kampylobakteerin saastuttamien broileriteuraserien osuus on suurimmillaan loppukesästä, mutta silloinkin se on varsin pieni. Eläinten ja ihmisten välisiä tai niille yhteisiä tartuntareittejä ei tunneta riittävän hyvin, jotta kampylobakteeritartuntoja voitaisiin vastustaa tehokkaasti.

Kuva: Kuukausittain ilmoitetut kampylobakteerioositapaukset väestössä, sekä kuukausikohtaiset kampylobakteerin esiintyvyystutkimustulokset teurasbroilereilla (pdf)