Toksoplasmoosi
Toksoplasmoosi on Toxoplasma gondii -loisen aiheuttama tartuntatauti. T. gondii on yksisoluinen alkueläin, joka lisääntyy pääisäntänä toimivien kissaeläinten suolen limakalvon soluissa. Väli-isäntinä voivat toimia ihminen, koti- ja villieläimet sekä linnut. Toksoplasmalla on kaksi erilaista elinkiertoa; pääisännän eli kissaeläimen suolessa tapahtuva suvullinen lisääntymien ja väli-isännissä tapahtuva suvuton lisääntyminen. Toksoplasman on todettu säilyvän ympäristössä myös ilman kissoja.
Toksoplasmoosi ihmisissä
Ihminen voi saada toksoplasmatartunnan joko suoraan loisookystia erittävän kissan ulosteista tai kissan ulosteiden saastuttamien kasvisten tai maaperän välityksellä. Tartunnan voi saada myös syömällä huonosti kypsennettyä, kudoskystia sisältävää lihaa. Toksoplasmatartunta on ihmisillä tavallinen, vaikka itse kliinistä sairautta tavataan harvemmin. Raskauden aikana toksoplasma voi läpäistä istukan aiheuttaen syntyvän lapsen synnynnäisen toksoplasmoosin.
2000–luvulla valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 34–48 toksoplasmatartunnasta vuosittain. 66 % tartunnoista on todettu naisilla, joista 45 % on ollut 15–44-vuotiaita. Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain noin 50 synnynnäisen toksoplasmatartunnan saanutta lasta.
Kuva: Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut toksoplasmoositapaukset 2000-2010 (pdf, 85 kt)
Toksoplasma elintarvikkeissa
Huonosti kypsennetty liha voi sisältää toksoplasmaloisen kudoskystia. Kissan ulosteiden saastuttamina toksoplasmaloiskystia voi päätyä mm. kasviksiin. Koteloituneet loiset kuolevat kuumennettaessa (+65° C) tai pakastettaessa. Toksoplasman esiintyvyyttä elintarvikkeissa ei ole Suomessa tutkittu.
Toksoplasmoosi eläimissä
Luonnossa kissa saa tartunnan yleensä syötyään pienjyrsijän tai linnun, jolla on koteloituneita loisia kudoksissaan. Kissa voi saada tartunnan myös toisen kissan ulosteesta tai raa’asta lihasta. Kissan suolistossa tapahtuvan suvullisen lisääntymisen seurauksena ulosteisiin erittyy niin kutsuttuja ookystia. Kissa erittää ookystia vain lyhyen aikaa tartunnan saamisesta, mutta sen kudoksissa toksoplasma voi säilyä koko sen eliniän. Ookystan muuttuminen tartuntaa aiheuttavaksi ympäristössä kestää 1-5 vuorokautta, minkä vuoksi suositellaan kissan hiekka-astioiden tyhjentämistä päivittäin. Kissa voi siirtää tartunnan jälkeläisilleen joko istukan tai maidon kautta. Kissanpennulla tartunta voi johtaa vakavaan yleisinfektioon ja kuolemaan.
Muut eläimet eivät tartunnan saatuaan eritä toksoplasman ookystia vaan loiset koteloituvat niiden kudoksiin. Lihansyöjät saavatkin tartunnan yleensä syödessään lihaa tai elimiä, jotka sisältävät koteloituneita loisia. Kasvinsyöjillä merkittävin tartunnan lähde ovat ympäristön ookystat. Suomalaiset jäniseläimet (poislukien citykani) ovat tälle loiselle hyvin herkkiä ja tartunta johtaa yleensä kuolemaan. Muilla eläimillä tartunta on yleisemmin oireeton.
Kudoksiin koteloituneet loiset voivat säilyä pitkään elävinä ja tartuntakykyisinä myös eläimen kuoleman jälkeen.
Eviraan toimitetaan vuosittain tutkittavaksi kymmeniä eläimiä, jotka ovat menehtyneet toksoplasman aiheuttamaan äkilliseen yleisinfektioon. Kuolemaan johtaneita infektioita on todettu niistä pääasiassa jäniksillä, kissoilla, sekä eläintarhaeläimistä kenguruilla.
Toxoplasma gondii -vasta-aineiden esiintyvyyttä on Suomessa tutkittu lampaista ja riistaeläimistä. Vuonna 2008 tutkituista yli vuoden ikäisistä lampaista 25 % esiintyi toksoplasma vasta-aineita, vasta-ainepositiivisia lampaita todettiin 76 % tutkituista lammaskatraista. Vasta-aineiden esiintyvyys näyttää olevan yleisempää Etelä- kuin Pohjois-Suomessa.
T. gondii on todettu lampaalla myös luomiseen liittyvissä tutkimuksissa. Vasta-aineita on todettu myös hirvistä ja valkohäntäkauriista. Aiemmin on todettu, että tartunta on varsin yleinen tarharuokinnassa pidetyillä poroilla, mutta harvinainen aina luonnonlaitumilla olleilla.
