Lintu- ja sikainfluenssa

Ortomykso-heimoon kuuluvia Influenssa A-viruksia esiintyy ihmisillä ja useilla eläinlajeilla, kuten linnuilla, sioilla ja hevosilla. Influenssakannat ovat kullekin lajille ominaisia eivätkä pääsääntöisesti tartu lajista toiseen. A-viruksen alatyyppejä tunnetaan useita ja ne poikkeavat taudinaiheutuskyvyltään. A- tyypin influenssaviruksien luokittelu alatyyppeihin perustuu kahteen pintaproteiiniin hemagglutiniinin (H) ja neuraminidaasin (N). Influenssa A-viruksen hemagglutiniineja tunnetaan 16 kehityshaaraa ja neuraminidaasista 9 kehityshaaraa, joihin viruksen esim. H5N1-alatyypityksellä viitataan.

Nykykäsityksen mukaan kaikkien influenssa A-virusten geneettinen materiaali on pääasiasiassa vesilinnuissa, jotka säilyttävät kannat luonnossa. Influenssa A -virukset voivat muuntua. Muun muassa sioilla on hengitysteissään reseptorit, jotka sitovat sekä sian, ihmisen että lintujen influenssa A-viruksia. Jos ihmisen tai eri eläinlajien influenssavirukset tartuttavat samanaikaisesti sian, voi syntyä uusia influenssavirusyhdistelmiä. Uusia virusmuunnoksia voi syntyä myös lintujen ja ihmisten virusten yhdistyessä.

Influenssavirukset tuhoutuvat tavallisissa ruuanvalmistuslämpötiloissa (yli 70C).

Lintu- ja sikainfluenssa ihmisissä

Lintuinfluenssa

Aasiasta lähtöisin oleva alatyypin H5N1 lintuinfluenssavirus on tartuttanut lintujen lisäksi myös ihmisiä useassa eri maassa. Vuodesta 2006 lähtien, ihmisillä todetuista influenssa H5N1 tapauksista on tullut ilmoittaa valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin myös Suomessa. Yhtään tapausta Suomessa ei ole todettu.

Sikainfluenssa

Vaikka influenssavirukset ovat yleisiä sioissa maailmanlaajuisesti, on kuvattu vain yksittäisiä tapauksia, joissa sian sikainfluenssavirus on tarttunut sioista ihmisiin. Vuoden 2009 alussa todettu pandeeminen A(H1N1)-influenssavirus sisältää sian, linnun ja ihmisen influenssavirusgeenejä. Vaikka virus muistuttaa geneettisesti läheisimmin sian influenssavirusta, kyseessä ei kuitenkaan ole varsinaisesti sikojen sikainfluenssavirus.

Lintu- ja sikainfluenssa eläimissä

Lintuinfluenssa

Lintuinfluenssa on influenssa A-viruksen aiheuttama, ympäri maailmaa esiintyvä lintujen infektiotauti. Kaikkia lintuja pidetään taudille alttiina, mutta jotkut lajit ovat toisia resistentimpiä tartunnalle. Influenssa A-virukset lisääntyvät linnun suolistossa ja erittyvät suurina määrinä ulosteisiin, josta ne veteen joutuessaan leviävät toisiin lintuihin. Linnuille aiheutuvan taudinkuvan mukaan lintuinfluenssavirustyypit jaotellaan matalapatogeenisiksi ja korkeapatogeenisiksi.

Vuodesta 2002 lähtien korkeapatogeenisen lintuinfluenssan, alatyyppi H5N1 on levinnyt Kaakkois-Aasian endeemiseltä alueelta Eurooppaan ja Afrikkaan tartuttaen sekä siipikarjaa että luonnonvaraisia lintuja. Suomea lähimpänä viruksen aiheuttama taudinpurkaus todettiin vuonna 2006 Ruotsissa vesilinnuissa.

Lintuinfluenssan esiintyvyyttä on seurattu vuosittain siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa vuodesta 2003 lähtien. Korkeapatogeenisia lintuinfluenssa A -viruksia ei tutkimuksissa ole Suomesta todettu.

Kuva: Luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan lintuinfluenssatutkimukset vuodesta 2003 (pdf)

Sikainfluenssa

Sikainfluenssa on influenssa A-viruksen aiheuttama sikojen hengitystiesairaus. Sikojen tautina sikainfluenssa kuvattiin ensimmäisen kerran 1900-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä sikainfluenssaa esiintyy Pohjois- ja Etelä-Amerikan lisäksi useimmissa Euroopan ja Aasian maissa.

Sioilla tauti todettiin Suomessa ensi kertaa vuonna 2009. Virus on tyypiltään H1N1 ja se muistuttaa eurooppalaisista sioista eristettyjä viruskantoja. Vuonna 2009 sikoja teuraaksi lähettäneistä tiloista noin 30 %:lla näyttäisi esiintyneen sikainfluenssa vasta-aineita. Tarkkaa tietoa taudin levinneisyydestä Suomessa ei kuitenkaan ole.

Pandeeminen A(H1N1)-2009 influenssavirus
Väestössä 2009 aikana levinnyt ja ihmisille tautia aiheuttanut pandeemista A(H1N1)- influenssavirusta on todettu myös eri puolilla maailmaa eri eläinlajeissa kuten sioissa, kalkkunoissa ja fretillä. Eläimille viruksen aiheuttamat oireet ovat olleet pääosin lieviä. Tapauksissa, joissa tartunnanlähde on saatu selvitettyä, eläinten tartunnanlähteeksi on osoittautunut ihminen. Virusta on osoitettu Suomessa sioista.